Turun Naislaulajat


Olemme noin parinkymmenen naisen lämminhenkinen kuoro

Naislaulajien taiteellisena johtajana on syksystä 2007 alkaen toiminut Riitta Sorvola. Hänen luotsaamanaan olemme heittäytyneet kunnianhimoisiin haasteisiin ja jatkaneet taiteellisesti tinkimätöntä työtä. Esiinnymme sekä koko kuoron voimin että pienryhmissä.


Kuorolaiset

1. sopraano

Paula Lundberg (äänenjohtaja), Hanna-Mari Kolistaja,
Alina Toivola, Ursula Hyrkkänen

2. sopraano

Anna Kaissalo (äänenjohtaja), Laura Ahtola, Katariina Sirva, Eeva-Leena Rostedt, Taru Suhonen

1. altto

Anna-Kaisa Tuomi (äänenjohtaja), Suvi Suortamo,
Kaisa Ala-Välkkilä, Niina Oisalo, Kirsti Vuorela-Sillanpää, Eeva Hämäläinen, Emmi Latva

2. altto

Outi Viljanen (äänenjohtaja), Reetta Pihlajavirta,
Hanna Aalto, Aila Kostamo, Irene Niinikoski, Susanna Itämeri-Eskelinen


Kuoronjohtaja Riitta Sorvola:

"Haemme tulkintoihin syvyyttä, erilaisia sävyjä ja tunneskaalaa"

24.9.2018

"Edellisen kymmenen vuoden aikana olemme kehittyneet tasaisesti, erityisesti äänenmuodostuksessa, ja laajentaneet kuorolaisten osaamista eri tyylilajeihin", kuoronjohtaja Riitta Sorvola kertoo.

Hän tuli itse Turun Naislaulajiin jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. Stemmana oli kakkosaltto. 

Sorvola johti paljon keikkoja jo Satu Luukkosen kaudella (1992-2002), mutta virallisesti hänestä tuli kuoronjohtaja 2007. Sorvola on johtanut myös turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden Arrythmics-kuoroa vuodesta 2000.

Tärkein päämäärä kuorossa ei Sorvolan mukaan ole se, että kuorolaiset osaisivat hurjan määrän eri stemmoja. Kuoroharrastuksen on tarjottava laulajille myös musiikillista sivistystä, tietoa eri säveltäjistä, musiikin historiasta ja teoriasta, aikakausista ja niiden tyyleistä - ja erilaisista tavoista laulaa.

Tulkinnan laajuutta

"Laulajamme ovat aikuisia naisia, joilla on aikuisten naisten kokemusvarasto. Se tarkoittaa sitä, että voimme tarttua myös haastavampiin sävellyksiin, hakea niihin erilaisia sävyjä ja tunneskaalaa - etsiä tulkinnasta syvyyttä, voimaa ja väriä", sanoo Sorvola.

Kuoron ensisijaisena tavoitteena on, että jokainen voisi kehittyä omanlaisenaan laulajana, omana itsenään. Valmiiseen muottiin ei tarvitse mukautua.

"Kun jokainen voi tuoda esiin omana itsenään, löytyy myös koko kuorosta enemmän mahdollisuuksia esittää monimuotoista musiikkia." Tärkeintä on yhteinen ajatus, jota jokainen tulkitsee omalla tavallaan, oman persoonansa kautta.

Viime vuosina TNL:n monipuolinen ohjelmisto on laajentunut entisestään.

Kuoro on esittänyt muun muassa barokkimusiikkia, kuten Giovanni Battista Pergolesin Stabat Materia, keskiaikaista kirkkomusiikkia, romantiikan ajan teoksia, kansallisromanttista suomalaista, kuten Merikantoa ja Madetojaa, jazzstandardeja ja popmusiikkia. Sonja Sorvola on sovittanut kuorolle esimerkiksi Anna Puun Mestaripiirroksen ja Gotyen hitin Somebody that I used to know.

Ohjelmistoon kuuluu myös kansanmusiikkia ja etnohenkistä uutta musiikkia esimerkiksi Anna-Mari Kähärältä. Kuoro on esittänyt myös uutta kuoromusiikkia, kuten Lost in mind ja sävellajittomia teoksia muun muassa Bengt Johanssonilta.

Juuri nyt TNL harjoittelee Tauno Marttisen Maa jota ei ole -teosta, joka perustuu Edith Södergranin teksteihin.

Ilmaisuun panostamista

Sorvolan aikana Turun Naislaulajat on esittänyt monipuolisesti eri musiikillisia tyylejä niille ominaisella laulutekniikalla. Myös laulajien ilmaisun kehittämiseen ja vahvistamiseen on keskitytty.

"Aloitamme kuoroharkat melkein aina teatterista lainatuilla improvisaatio- ja ilmaisuharjoituksilla, joiden tarkoituksena on löytää jokaisen oma tapa olla lavalla. Me emme näyttele, mutta laulaminen on kokonaisvaltaista esiintymistä ja ihminen kertoo tarinaa koko kropallaan, sitä harjoittelemme." Näitä kykyjä on päästy käyttämään esimerkiksi pari vuotta sitten toteutetussa poikkitaiteellisessa Kohtaamisia-konsertissa, jossa kuorolaisten kanssa lavalla oli näyttelijä Akseli Svenholm.

Kuoro on tehnyt myös pikkujoulukeikkoja, joissa laulajat esittävät musiikin lomassa lyhyitä, hauskoja juttuja. Monet niistä on käsikirjoitettu kuorolaisten omien kokemusten pohjalta.

Ohi perinteisen naiskuorolaulun

Entä mikä on ollut kuoron paras keikka tähän mennessä?

"Betel-kirkossa viime keväänä jousikvartetin ja urkurin kanssa esitetty Kerro minulle, Maria -konsertti. Siinä tekninen osaaminen ja tulkinta yhdistyivät, ja erilaisten musiikkityylien sävyt tulivat hienosti esiin", Sorvola kertoo.

Laulajien jatkuva ja monipuolinen kehittyminen on Sorvolalle tärkeä ajatus, jotta työ pysyy mielekkäänä kaikille.

"Haasteita pitää olla. Olisi kiinnostava avautua vielä enemmän eri suuntiin - tehdä sellaisia juttuja, jotka ohittavat perinteisen naiskuorolaulannan, ylittää rajoja esimerkiksi poikkitaiteellisesti. Ja päästä hyödyntämään kuorolaisten omaa erityisosaamista eri aloilla."